Olen katsellut niitä jo monena päivänä. Syreenin ja lumipalloheisin kukkien täyttämiä oksia. Ovat niin kauniita, puhtaita ja jaloja. Ne ovat sitkeitä, eivätkä valita painon alla. Vuodesta toiseen ne tekevät tehtävänsä, paljoa vaatimatta, meidän iloksemme.
Tänä juhannuksena meillä on jotakin yhteistä. Me kannamme jotakin kaunista. Ihmiset ihmettelevät meitä. Kukat ovat jo valmiita.
-Minä vielä odotan.